Kuukauden ikebana: Vesi

Maljakko: 2 lasivaasia

Materiaalit: Ulpukan varsia ja nuppu ja vesi

Heinäkuun asetelmana on vesiasetelma (Sogetsun oppikirja 4/12). Ison kirkkaan maljakon sisässä on lila vaasi. Molemmissa vaaseissa on vettä ja kasvimateriaalina on käytetty ulpukan varsia. Vesi toistaa, heijastaa ja suurentaa linjoja ja on siksikin haasteellinen elementti. Asetelmaan on pyritty tuomaan kesäinen ja raikas tunnelma, joka tekijälläkin oli virkistävän uintiretken jälkeen.

Puutarhan kuninkaalliset

Puutarhani kuninkaiksi ja kuningattariksi voisi nimittää kesäkuun kukan pionin lisäksi iirikset ja unikot.

Kuvien iirikset ovat kotoisin Firenzestä joka vuotisilta iirisfestivaaleilta




Kuvissa siperianiiris ja keijuiiris

Iirikset ihastuttavat monimuotoisuudellaan, unikot ovat sekä herkkiä että voimakkaita samanaikaisesti. Pionit puolestaan huumaavat tuoksullaan ja siroudellaan huolimatta kukkien suuresta koosta. Nämä kuninkaalliset ovat inspiroineet valokuvaamaan kukintoja.

Pioni - botan

Japanilaisen kukkakalenterin mukaan kesäkuu on pionin kuukausi mutta meillä tai ainakin minun puutarhassani pionin kukinta ajoittuu heinäkuulle lukuunottamatta kuvan 1 puupionia, joka kukki jo kesäkuussa. Muut kuvien pionit ovat juuri nyt kauneimmillaan ja huumaavimmillaan.

Pioni on saanut nimensä Kreikkalaisten jumalien lääkärin Paionin mukaan. Zeus muutti Paionin pioniksi pelastaakseen hänet. Pionia onkin alun alkaen käytetty nimenomaan lääketieteellisiin tarkoituksiin, esim. juurista on valmistettu lääkettä kouristusten hoitoon jne.

Japanissa ennen Meiji kautta buddhalaiset eivät voineet käyttää nelijalkaisten eläinten lihasta puhuttaessa eläimen omaa nimeä, joten villisian viipaloitua lihaa kutsuttiin botaniksi eli pioniksi ja esim. sakura puolestaan tarkoitti hevosen lihaa. Usein edelleenkin villisian lihasta puhuttaessa käytetään botan nimeä.



Paeonia suffruticosa, puupionia kutsutaan Japanissa “Kukkien kuninkaaksi” ja jalopionia Paeonia lactifloraa ”Kukkien pääministeriksi”.

Kiina ja pioni

Kiinassa eli vuosina 626–705 Wu Zetian, joka on valtakunnan ainoa keisarina ollut nainen; hän oli tullut 12-vuotiaana hoviin viidennen arvoasteen jalkavaimoksi. Hallitsijana hän oli hyvä, mutta paremmin kuitenkin muistetaan hänen huikentelevaisuutensa.
Eräänä lumisena talvipäivänä Wu Zetian sai päähänsä antaa määräyksen, että kaikki kukat ovat täydessä kukoistuksessa. Pioni ei totellut ja sai keisarin vihat päälleen. Se karkotettiin hovista. Se joutui Luoyangiin (nykyisin siellä kasvaa yli miljoona pionia), jossa se onnekseen viihtyi erinomaisesti. Siellä se kasvoi kauneimpaan kukoistukseensa, ja siitä tuli Kiinan kansalliskukka (aina vuoteen 1929) ja keisarin kukka ja rikkauden ja kunnian vertauskuva.

http://homepage3.nifty.com/plantsandjapan/page032.html

Kuukauden ikebana: Pyhä Puu

Materiaalit: Pihlaja ja kalla

Maljakko: Keraamiset korkeat (nageire) maljakot

Poikkeuksellisesti kuukauden ikebana onkin 4 eri asetelmaa, joissa materiaalit kuitenkin ovat samoja: pihlajan "pyhän puun" oksa kukkanupulla ja kukkana kalla. Yhtä lukuunottamatta (kuva 2) pihlajan oksa on sama oksa; maljakko ja käyttötapa on vain muuttunut.

Kuvassa Sogetsun vino asetelma 3. variaatiosta korkeassa maljakossa

Eurooppalaisessa kansanperinteessä pihlajalla on vankka asema pahalta taikuudelta suojelevana kasvina. Monissa tarinoissa velhojen taikasauvoja valmistetaan pihlajasta ja matkoille on varustauduttu pihlajasta veistetyillä piiskoilla ja kepeillä.

Pihlaja on Kalevelassa, Ukko ylijumalan oletetun vaimon, maanjumalattaren Raunin puu. Suomalaiset ovat pitäneet pihlajaa sekä pyhänä että paholaisen puuna. Pihlaja on myös ensimmäinen puu, joka tulee istuttaa uudisrakennuksen piha-alueelle onnea tuomaan ja estämään mahdollisten vesisuonten haitallinen heijastus. Siksi pihlajaa voidaan käyttää varpuna, katsottaessa talon kaivon paikka. Kalevalassa pihlajasta ennustettiin hyvät vuodet, naimaonni ja tulevat sodat.

Pihlajaa on pidetty harkitsevaisuuden ja järkevyyden vertauskuvana ja se on Pohjois-Savon maakuntakasvi, joko sen takia tai siitä huolimatta.

Puulajit suomalaisessa kansanperinteessä:
"Koivupuu Jumalan luoma,
kuusipuu Jumalan luoma,
mäntypuu Jumalan luoma,
kaikki puut Jumalan luomat.
Pihlaja pirun tekemä,
haapa Hiien huoripoika,
leppä lemmeksen tekemä.
Jos lehtipuu pahan tekköö,
Havupuu parantelee;
Jos havupuu pahan tekköö,
Lehtipuu parantelevi;
Jos tyvipuol pahan tekköi,
Niin latvapuol parantelee;
Jos latvapuol pahan tekköi,
Niin tyvipuol parantelee."

(Suomen kansan vanhat runot VIII, 3:365.)

Lisätietoja pihlajasta mm. osoitteesta www.puuproffa.fi/arkisto/pihlaja.php

Kuukauden ikebana: Iiris - poikien kukka

Materiaalit: iiris

Maljakko: musta matala keraaminen maljakko

Kuukauden asetelma on tällä kertaa Sogetsu-koulukunnan mukainen peruspystyasetelma tehtynä matalaan moribana-maljakkoon. Tämä asetelmamalli on se, mistä kaikki alkaa.

Peruspystyasetelmassa on kolme pääoksaa shin, soe ja hikae, jotka kuvan asetelmassa ovat kaikki kukkia - iiriksiä. Asetelma on ohjeistettu hyvin tarkasti, jotta materiaalit, maljakko ja paikka olisivat sopusoinnussa toisiinsa. Perusasetelmia ja niiden variaatioita hiotaan yhä uudestaan ja uudestaan, jotta silmät ja kädet oppisivat tekemään yhteistyötä. Näiden perusasetelmien omaksumisen jälkeen voidaan siirtyä luovuutta vaativiin vapaa-asetelmiin.

Suomen Sogetsu-ikebana ry:n kevätnäyttely järjestetään Espoon kulttuurikeskuksessa 18. - 20.5.2009. Japaninlainen kukkienasettelu modernina taiteena -näyttelyssä voi tutustua noihin luovuutta vaativiin vapaa-asetelmiin.

Lisätietoja näyttelystä: www.sogetsuikebanafinland.net/3

Poikien päivä – Tango no Sekku Festival – Lasten päivä

Toukokuun viidentenä vietetään poikien päivää. Juhla on peräisin Kiinasta ja tuolloin oli tarkoitus rauhoittaa pahoja henkiä, kuten tehtiin myös tyttöjen päivänä (3.3). Nykyään perheet juhlivat alle kolmetoista vuotiaiden kasvamista ja kehittymistä.

Samuraivallan ajalta saakka poikien päivän juhlaan ovat kuuluneet sotilaalliset elementit kuten samuraipanssari, kypärät, miekat ja jouset, jotka sijoitetaan juhlan ajaksi tokonomaan.

17. vuosisadalta saakka juhlakoristeisiin ovat kuuluneet samurainuket ja rohkeuden symbolit, karpit. Kerrotaan nimittäin, että karppi on pystynyt uimaan koko matkan maasta taivaaseen asti ja muuttunut sitten lohikäärmeeksi. Näin karppien uskotaan kannustavan poikia rohkeuteen. Vielä tänään etenkin maaseudulla salkoihin nostetaan viides toukokuuta yksi karppi jokaista perheen poikaa kohti ja kaksi isompaa karppia symboloimaan vanhempia.

Vuodesta 1948 toukokuun viidettä on alettu viettää lasten päivänä. Nykyään voivat myös tytöt saada oman karppinsa salkoon hulmuamaan.

Iiris - ayame

Toukokuun kukka iiris - ayamen (lat. iris) on saanut nimensä kreikkalaisen taruston sateenkaarijumalattaren mukaan. Japanissa iiristä pidetään maskuliinisena kukkana. Iiriksen lehti symboloi viisauden miekkaa, jolla voidaan halkaista oikean todellisuuden edessä oleva illuusion verho. Mielen tulee olla kirkas ja tyyni ennen kuin tätä miekkaa voi käyttää. Iiris symboloi täten isänmaanrakkautta, urhoollisuutta ja voimaa. Islamilaisissa maissa iiris symboloi uskonvapautta.

Koska iiriksen lehdet muistuttavat miekkaa kukka-asetelmissa ei koskaan saa asettaa iiriksen lehtiä siten, että ”miekan terä” on katsojaan päin. Näin tekivät vain samurait, jos taloon oli tulossa vihamies.

Japanilaisten iiristen kauneus on maailmankuulu. Maassa on viljelty iiriksiä jo noin tuhannen vuoden ja jalostustyötäkin on tehty jo satoja vuosia. Iiristen korkeus voi vaihdella 2,5 cm:stä aina 31 cm:iin ja väreisestä löytyvät lähes kaikki sateenkaaren värit. Japaninkurjenmiekalle on tyypillistä erityisen isot noin 20 cm levyiset kukat, joiden muoto on litteä. Värit vaihtelevat valkeasta vaaleanpunertavaan ja sinipunaisen eri sävyihin. Kasvi viihtyy paikalla, joka keväällä ja alkukesällä on veden peittämä ja loppukesällä kuiva. Japaninkurjenmiekkaa hieman pienemmän samettikurjenmiekan kukat ovat syvän tummanvioletinsiniset. Kasvi viihtyy matalassa vedessä ympäri vuoden. Kumpikin laji viihtyy täydessä auringon paisteessa. Japanilaisten puutarhalammikoiden iirikset ovat yleensä joko japaninkurjenmiekkoja (Iris ensata, ent. iris kaempferi/Sweet flag/hanashobu) tai sameettikurjenmiekkoja (Iris laevigata).

Puutarhoissa iirikset istutetaan mielellään perinteisen yatsuhashin eli siksak-sillan viereen. Tokiosta Meiji-shintopyhäkön puistosta löytyy erityinen iirispuutarha, jonka Meiji rakennutti keisarinnaansa varten 1800-luvun lopulla. Puutarhassa on tuhansia iiriksiä yli sadasta eri iirislajista noin puolen kilometrin pituisessa laaksossa. Iirikset muodostavat serpentiinimäisen kukkapuron.

Euroopassa iiris on ollut Firenzen symboli yli 750 vuotta ja ollut kuvattuna mm renessanssiajan Firenzen rahassa. Vuosittain toukokuun 15. palkitaan kaupungissa juhlallisin seremonioin iiris, jonka väri on lähinnä Firenzen lipun verenpunaista. Firenzen lähellä San Polossakin vietetään Iiris festivaalia toukokuun toisella viikolla. Eli jos et pääse Japaniin ihastelemaan iiriksiä niin Italian Toscanassa voit niin tehdä. Suosittelen.

Kuvassa Suomen kosteikkojen keltainen kurjenmiekka, joka muistuttaa lähinnä japanilaista iiristä.

Iirispuistot Tokiossa www.thetokyotraveler.com/tag/horikiri-shobuen/