Krysanteemi - kiku

Vuosi vuodelta muistamme krysanteemit
ja nekin meidät. - Shiki

Syyskuun kukka krysanteemi – Kiku - on japanilaisten kansalliskukka. Euroopassa se on ollut suosittu leikkokukka 1700-luvulta asti. Krysanteemi lajikkeita löytyy yli 800.

Jos sakura (kirsikan kukka) on runollisessa mielessä japanilaisten sielu, niin krysanteemi symboloi japanilaisten luonnetta, joka on hiljainen ja vahva mutta samalla myös arvokas/ylevä. Krysanteemi liitetään myös kuolemattomuuteen ja keisariin ja kuusitoista-lehtinen krysanteemi onkin keisarillisen perheen symboli ja sen käyttö muihin tarkoituksiin on kielletty.

Heian kaudella jalosukuiset naiset imeyttivät krysanteemin tuoksun pumpulitukkoon ja saivat näin käyttöönsä vienon parfyymin. Japanissa ruoanlaitossa käytetään erityisesti pientä keltaista krysanteemia mm. tempurassa ja kuuman saken lisukkeena. Kiinassa valkoisista ja keltaisista kukista valmistetaan teetä.

Vähäiseen nuppuun

kätkeytyy krysanteemin

suuri salaisuus. - Bashó

Krysanteemin kukkaa on käytetty paljon aasialaisessa maalaustaiteessa ja erilaisissa koristeluissa ja kirjailuissa.

Väreistä väsyin;

siksi riemuiten palaan

tuon valkoisen luo. - Isshó

Ikebana-kurssit

Kuvassa asetelmani keväisestä Sogetsun näyttelystä

"maljakkona" ruostunut rautalankakerä ja kukkana kalla

Kauniaisten kansalaisopistossa alkavat vetämäni perinteiset ikebana-viikonloput 26. - 27. syyskuuta ja 21. - 22. marraskuuta, klo 10.00 - 15.00

Kurssi on tarkoitettu sekä vasta-alkajille että jo pidemmälle ehtineille.

Viikonlopun aikana perehdytään japanilaiseen kukkienasettelu-taiteeseen Sogetsu-koulukunnan oppikirjojen mukaan ja tehdään ennakkoluulottomia syksyisiä asetelmia yksilö- ja ryhmätöinä. Kuvia viime kevään aikana kurssilla tehdyistä töistä löydät huhtikuun kohdalta "Värikästä kevään odotusta" -blogista

Kurssin tavoitteena on perusteiden lisäksi oppia käyttämään omaa luovuutta, etsiä kauneutta /eettisiä elämyksiä ja kehittää värisilmää ja muotokieltä.

Mukaan voi varata ensimmäiselle kerralle tasapohjaisen laakean vadin, kukkasiilin ja oksasakset lisäksi mm. koristepensaiden oksia, isokokoisia lehtiä (esim. vuorenkilpi) ja leikkokukkia.

Asetelmia syntyy noin 2-3 /päivä. Mikäli sinulta ei löydy noita lueteltuja tarvikkeita, se ei ole suinkaan este sillä minulta löytyy ylimääräisiä tarvikkeita, varsinkin jos ilmoitat siitä etukäteen. (elizabeth.asikainen(at)luukku.com)

Kurssiohjelma:
www.hellewi.fi/kauniainen/opinto-ohjelma/index.htm / muut taide- ja taitoaineet

Kurssipaikka:
Kauniaisten Kansalaisopiston toimitila Petra, Pohjoinen Suotie 5 A, Kauniainen

Ilmoittautuminen:
www.kauniainen.fi/palvelut_ja_lomakkeet/koulutus_ja_opiskelu/kansalaisopisto/ilmoittautuminen

Taiteiden yö

Taiteiden yö -tapahtumaan Helsingin Talvipuutarhaan osallistui myös Helsinki Chapter of Ikebana International ry töillään. Näyttely oli pystyssä 21. - 23.8.2009.

Kuva 1. Maljakkona olen käyttänyt isoa bambuista "teevispilää" ja materiaaleina palmun lehvää valkoisen kukan kera.

Kuva 2. Maljakkona käytin Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n keramiikkaryhmäläisten valmistamaa maljakkoa sekä puutarhan omia tuotteita kaktusta ja kannaa.

Kuukauden ikebana: Syksyn satoa

Materiaalit: Lapin mänty, mustikka

Maljakko: Aalto-vaasi

Elokuun ikebana on tällä kertaa luojan luoma luonnon muovaama mänty. Suomen Lapissa kuvatut männyt ovat mielestäni hyvin "ikebanamaisia".

Männyn on kerrottu syntyneen Jeesuksen verestä, Maarian maidosta. Perinteessä honkaa pidetään hyvänä puuna ja haltijana hongatarta. Hongatar on ollut myös hongistossa syntyneen karhun kasvattaja. Karhun jälkiä nähtiin myös näillä kuvausretkillä Lapin kairassa.

Kuukauden ikebana: Vesi

Maljakko: 2 lasivaasia

Materiaalit: Ulpukan varsia ja nuppu ja vesi

Heinäkuun asetelmana on vesiasetelma (Sogetsun oppikirja 4/12). Ison kirkkaan maljakon sisässä on lila vaasi. Molemmissa vaaseissa on vettä ja kasvimateriaalina on käytetty ulpukan varsia. Vesi toistaa, heijastaa ja suurentaa linjoja ja on siksikin haasteellinen elementti. Asetelmaan on pyritty tuomaan kesäinen ja raikas tunnelma, joka tekijälläkin oli virkistävän uintiretken jälkeen.

Puutarhan kuninkaalliset

Puutarhani kuninkaiksi ja kuningattariksi voisi nimittää kesäkuun kukan pionin lisäksi iirikset ja unikot.

Kuvien iirikset ovat kotoisin Firenzestä joka vuotisilta iirisfestivaaleilta




Kuvissa siperianiiris ja keijuiiris

Iirikset ihastuttavat monimuotoisuudellaan, unikot ovat sekä herkkiä että voimakkaita samanaikaisesti. Pionit puolestaan huumaavat tuoksullaan ja siroudellaan huolimatta kukkien suuresta koosta. Nämä kuninkaalliset ovat inspiroineet valokuvaamaan kukintoja.

Pioni - botan

Japanilaisen kukkakalenterin mukaan kesäkuu on pionin kuukausi mutta meillä tai ainakin minun puutarhassani pionin kukinta ajoittuu heinäkuulle lukuunottamatta kuvan 1 puupionia, joka kukki jo kesäkuussa. Muut kuvien pionit ovat juuri nyt kauneimmillaan ja huumaavimmillaan.

Pioni on saanut nimensä Kreikkalaisten jumalien lääkärin Paionin mukaan. Zeus muutti Paionin pioniksi pelastaakseen hänet. Pionia onkin alun alkaen käytetty nimenomaan lääketieteellisiin tarkoituksiin, esim. juurista on valmistettu lääkettä kouristusten hoitoon jne.

Japanissa ennen Meiji kautta buddhalaiset eivät voineet käyttää nelijalkaisten eläinten lihasta puhuttaessa eläimen omaa nimeä, joten villisian viipaloitua lihaa kutsuttiin botaniksi eli pioniksi ja esim. sakura puolestaan tarkoitti hevosen lihaa. Usein edelleenkin villisian lihasta puhuttaessa käytetään botan nimeä.



Paeonia suffruticosa, puupionia kutsutaan Japanissa “Kukkien kuninkaaksi” ja jalopionia Paeonia lactifloraa ”Kukkien pääministeriksi”.

Kiina ja pioni

Kiinassa eli vuosina 626–705 Wu Zetian, joka on valtakunnan ainoa keisarina ollut nainen; hän oli tullut 12-vuotiaana hoviin viidennen arvoasteen jalkavaimoksi. Hallitsijana hän oli hyvä, mutta paremmin kuitenkin muistetaan hänen huikentelevaisuutensa.
Eräänä lumisena talvipäivänä Wu Zetian sai päähänsä antaa määräyksen, että kaikki kukat ovat täydessä kukoistuksessa. Pioni ei totellut ja sai keisarin vihat päälleen. Se karkotettiin hovista. Se joutui Luoyangiin (nykyisin siellä kasvaa yli miljoona pionia), jossa se onnekseen viihtyi erinomaisesti. Siellä se kasvoi kauneimpaan kukoistukseensa, ja siitä tuli Kiinan kansalliskukka (aina vuoteen 1929) ja keisarin kukka ja rikkauden ja kunnian vertauskuva.

http://homepage3.nifty.com/plantsandjapan/page032.html